Yleistä tietoa maakotkasta
Maakotkia pesii Suomessa joitakin satoja. Pesä ylväs, jättikokoinen risulinna. Maakotkaa tavataan myös muissa maissa. Se on vaelluslintu. Tässä blogissa esittelen maakotkaa yleisesti.
Maakotkan ulkonäkö
Maakotka on suurikokoinen lintu. Sen siipien kärkiväli on 190-225 cm ja koiraan paino on 3-4 kg ja naaraan 3,7-6 kg. Maakotkan pituus on 80-93 cm.
Se on tummanruskean värinen lintu. Naaras on vähän vaaleampi kuin koiras.
Maakotkan puvussa on monta vaihetta. Niitä ovat nuoruuspuku, toinen nuoruuspuku, kolmas nuoruuspuku ja vanhan maakotkan puku.
Maakotkan levinneisyys
Maakotka elää Euraasiassa, Pohjois-Amerikassa ja Pohjois-Afrikassa.
Euroopan kannan suuruus on noin 8 400-11 000 paria. Maakotkia esiintyy monissa paikoissa Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.
Elinympäristö
Maakotka pesii erillään ihmisasutuksesta. Sen suosimia paikkoja ovat vanhat metsät ja tunturialueet, mitkä sijaitsevat erämaissa. Joskus maakotkan on havaittu pesivän esimerkiksi rannikkoseuduilla.
Maakotkalla on reviiri, mikä on 150-300 neliökilometrin kokoinen alue.
Pesiminen
Sukukypsäksi maakotka tulee 4-5 vuotiaana. Puolison kanssa maakotkalla on elinikäinen parisuhde.
Naaras munii maaliskuussa-toukokuussa 2-3 munaa, mitä naaras hautoo ja koiras ruokkii. Munia haudotaan 42-45 vuorokautta. Poikaset ovat lentokykyisiä 68-77 vuorokaudessa.
Maakotkan muutto
Maakotka on vaelluslintu. Syksyinen vaellus alkaa syyskuun lopulla ja keväinen vaellus helmikuun alkupuolella. Talvehtiminen tapahtuu Suomessa, Baltiassa, Ukrainassa ja Etelä-Venäjällä.
Ravinto
Maakotka käyttää ravinnokseen nisäkkäitä, lintuja ja myös haaskoja. Nisäkkäistä sille kelpaavat keskikoiset nisäkkäät. Keskikokoisia nisäkkäitä ovat mm. jänikset ja maaoravat. Välillä maakotka syö myös kaloja, käärmeitä ja hyönteisiä.
