Yleistä tietoa selkälokista
Selkälokki on keskikokoinen lokkilaji. Sitä tavataan esimerkiksi rannikon luonnossa. Suomessa pesivä selkälokin alalaji on suomenselkälokki. Tässä blogissa esittelen selkälokkia yleisesti.
Selkälokin ulkonäkö
Selkälokin pituus on 48-56cm ja paino 640-930g. Siipien kärkiväli on 117-134cm.
Se on aikuisena mustaselkäinen keskikokoinen lokkilaji. Sen siivet ovat teräväkärkiset ja jalat keltaiset.
Pää, kaula, rinta ja vatsapuoli ovat valkoiset.
Pesä
Selkälokin pesä on harmaalokin pesään verrattuna huolimattomammin rakennettu. Se käyttää pesän rakennusaineena kuivaa kasviainesta.
Selkälokin pesän löytää usein kallioluodoilta, joskus myös kasvillisuuden joukosta.
Pesiminen
Selkälokki munii toukokuussa 2-3 munaa. Molemmat emot hautovat munat ja haudonta-aika on 25-28 vuorokautta. Lentokykyisiä poikaset ovat 35-40 vuorokaudessa.
Elinympäristö
Selkälokkia tavataan niin rannikolla, kuin sisämaassakin. Sitä esiintyy nykyään myös rakennusten katoilla.
Selkälokki pesii nykyään Suomessa koko merialueella, sekä monilla suurilla järvillä. Runsain kanta on Pohjanlahdella, Perämerellä ja itäisellä Suomenlahdella.
Sisämaassa selkälokki esiintyy Järvi-Suomessa.
Lapissa kanta on harva ja puuttuu lähes kokonaan.
Ravinto
Selkälokki on kaikkiruokainen lintulaji. Pääasiallinen ravinto on kuitenkin kalat.
Selkälokin muutto
Selkälokki on pitkän matkan muuttolintu. Se talvehtii Itä-Afrikassa ja Intian valtamerellä.
Muuttoretkellä ensimmäisen vuoden yksilöt jäävät kesäksi etelään.
Muuttoretki elo-lokakuussa ja paluu huhti-toukokuussa.
