Västäräkki yleisesti
Västäräkki (Motacilla alba) on västäräkkien heimoon kuuluva pitkäpyrstöinen varpuslintulaji. Sillä on myös kansanperinteessä kevään tuloon liittyvä osuus (västäräkistä vähäsen). Tässä blogissa esittelen västäräkkiä lintulajina.
Västäräkin piirteet
Västäräkki on hoikka ja siro lintu. Västäräkin pyrstö on pitkä, musta ja reunoiltaan valkea. Kaikissa puvuissa on kuvunseuduilla tummaa kuviointia. Västäräkin pituus on 16,5cm-19cm ja paino 18g-23g. Uros on naarasta hiukan kookkaampi. Västäräkin ääni on helskyvä ”tsilip” ja laulu on nopeaa visertelyä.
Pesiminen
Västäräkki munii toukokuussa 2-7 munaa. Molemmat emot hautovat ja haudonta-aika on 10-15vrk. Kuoriutuneet poikaset elävät pesässä 11-16vrk. Västäräkillä toinen pesye on melko yleinen. Pesimäaika on toukokuusta elokuun alkuun.
Västäräkin pesä on rakennettu korsista ja sammaleista ja se on vuorattu villalla ja karvoilla.
Esiintyminen
Västäräkki pesii yleisesti koko Suomessa ja sen pesimäkannaksi on arvioitu 400000-600000 paria. Se pesii myös ulkomailla, esimerkiksi Aasiassa ja Euroopassa.
Suomessa västäräkki on asetettu silmälläpidettäväksi lajiksi vuodesta 2019 lähtien. Sitä ennen se oli elinvoimainen.
Ravinto
Ravinnoksi västäräkki käyttää selkärangattomia eläimiä. Niihin kuuluu sääskiä, päivänkorentoja, vaaksiaisia, kovakuoriaisia, sudenkorennon toukkia, perhostoukkia ja koita.
Västäräkki voi syödä myös ihmisiltä jääneitä leivänmuruja ja muita ruoantähteitä.
Muutto
Västäräkki on luokiteltu päivämuuttajaksi. Syksyisin se muuttaa Suomesta pois elo-lokakuussa. Keväällä se muuttaa takaisin huhti-toukokuussa. Västäräkki talvehtii Lähi-Idässä ja Koillis-Afrikassa.
Lopuksi
Västäräkistä löytyy lisää tietoa internetistä tai vaikka kirjastosta. Porin alueen bongauspaikoista löytyy tietoa Porin Lintutieteellisen Yhdistyksen kotisivuilta (https://www.satakunnanlinnut.fi/).
