Vetouistelu yleisesti
Vetouistelu kuuluu urheilukalastuksen piiriin. Se on hyvä tapa viettää aurinkoisia kesäpäiviä merellä, järvellä tai joella. Vetouisteluvarusteisiin kuuluu yleisesti vähintään vene ja virveli. Vetouisteluun saa kuitenkin kulumaan paljon rahaa, jos varusteet ovat hyvät. (Artikkelikuvan lähde Wikipedia)
Saaliit vetouistelussa
Vetouistelussa voi saada monenlaisia saaliita. Yleisin saalis on varmaankin hauki ja ahven.
Myös lohikaloja voi saada saaliiksi vetouistelussa. Niiden kalastaminen on kuitenkin vaikeaa. Saadakseen vaikka ison lohen pitää löytää lohien sijainti. Yleensä lohta vetouistellaan isoilla selillä järvellä ja merellä, missä on vesi kylmää ja on syvää.
Järvillä tai merellä saa saaliiksi erilaisia kaloja. Järvellä on merilohen sijaan järvilohta ja meritaimenen sijaan järvitaimenta. Myös ahven ja hauki ovat merellä eri värisiä kuin järvellä. Järvellä niiden väri on tummempi kuin merellä.
Taimen
Salmo trutta
- Koko: Merialueella ja suurissa järvissä 40–80 cm, 1–10 kg, kookkaimmillaan 15 kg. Puroissa 20–30 cm. (Suurin Suomessa saatu meritaimen painoi 13,115 kg, järvitaimen 10,42 kg.)
- Ulkonäkö: Taimen on virtaviivainen lohikala, jonka ulkomuoto tosin vaihtelee suuresti sen elinympäristön mukaan. Meressä taimenen kyljet ovat hopeaiset ja selkä tumma. Mustia pilkkuja on kyljissä ja kiduskansissa runsaasti, paljon myös kylkiviivan alapuolella. Järvissäkin taimen voi olla hopeakylkinen. Järvissä tavallista on kuitenkin ruskehtava sävy kiduskansissa ja kyljissä.
- Kutu: Taimen nousee kotijokeensa kutemaan niin merestä kuin järvistäkin. Vuolaita jokia suosivasta lohesta poiketen taimen nousee pienempiinkin jokiin ja jopa puroihin. Kutu tapahtuu koskien sorapohjille lokakuussa.
- Ravinto: Jokipoikanen syö planktonia ja pieniä pohjaeläimiä, meressä elävä taimen lähinnä silakkaa, kilohailia ja muuta pientä kalaa. Järvitaimenet syövät muikkua, siikaa, kuoretta, salakkaa ja muuta vapaan ulappaveden kalaa. Järvitaimet nousevat välillä myös jokiin syömään hyönteisen toukkia ja pintahyönteisiä. Purotaimen syö vastaavaa ravintoa koko ikänsä.
- Uhanalaisuus: Taimenen merivaelteiset kannat luokitellaan Suomessa erittäin uhanalaisiksi, siävesien kannat Napapiirin eteläpuolella erittäin uhanalaisiksi ja pohjoispuolella silmälläpidettäviksi.
Lohi
Salmo sala
- Koko: 60–110 cm, 2–12 kg, kookkaimmillaan lähes 30 kg. (Painavin Suomessa saatu merilohi painoi 27,4 kg, järvilohi 12,4 kg, pisin – Tenojoelta saatu – oli 132 cm, sitä ei punnittu.)
- Ulkonäkö: Virtaviivainen lohikala. Peräevässä on korkeintaan 12 ruotoa, mikä erottaa sen Tyynenmeren lohista. Lohi ja taimenen merimuoto samoin kuin järvilohi ja -taimen ovat hyvin samannäköiset. Lohen pyrstönvarsi on hoikempi. Sanotaan, että lohta voi roikottaa pyrstönvarresta pitäen, taimenta ei.
- Kutu: Nousee kotijokeensa kutemaan niin merestä kuin järvistäkin. Kutunousu alkaa jo keväällä jatkuen kesään. Loppukesän lohet viettävät joessa ja kutevat vasta syys–marraskuussa. Kutu tapahtuu 0,5–3 metrin syvyydessä ja voi kestää parikin viikkoa. Suurin osa lohista kuolee kudun rasituksiin. Vain 3–6% selviää takaisin mereen ja toiselle kudulle ja vain muutama promille kutee vielä kolmannenkin kerran.
- Ravinto: Jokipoikanen syö planktonia ja pieniä pohjaeläimiä, meressä elävä lohi lähinnä silakkaa ja kilohailia.
- Uhanalaisuus: Lohi luokitellaan Suomessa uhanalaiseksi kalalajiksi: järvilohi äärimmäisen uhanalaiseksi ja Itä- sekä Jäämeren lohikannat vaarantuneiksi.
Ahven
Perca fluviatilis
- Koko: Tavallisesti 15–30 cm, 50–350 g. 40 cm pituisena noin 1 kg. Yli 2 kg yksilöt harvinaisia. Kasvu vaihtelee suuresti ympäristön mukaan. (Suurin Suomessa saatu ahven painoi 2,87 kg).
- Ulkonäkö: Ahvenen ruumis on sukkulamainen, kookkaammilla yksilöillä pään takaa jyrkähkösti kohoava, ”kyrmyniskainen”. Etummaisessa selkäevässä on 14 vankkaa piikkiruotoa. Kiduskannen taaksepäin suuntautuva piikki on hyvin terävä.
- Kutu: Kutu alkaa Etelä-Suomessa toukokuun alussa, merialueilla ja pohjoisemmassa Suomessa hieman myöhemmin veden lämpötilan mukaan. Ahven kutee 0,5–3 m syvyyteen. Kutuaikana ahvenet liikkuvat siis rannan lähellä. Ahventen olinpaikan takia kannattaa laittaa koukun syväys oikeaan syvyyteen.
- Ravinto: Ahven syö poikasena useimpien kalojen tapaan planktonia. Kookkaampana sen ravinto on poikkeuksellisen monipuolista pohjaeläimistä pinnan hyönteisiin ja kaloihin. Suurimmat ahvenet ovat etupäässä petoja.
Hauki
Esox lucius
- Koko: 40–120 cm, 0,5–15 kg, suurimmillaan lähes 20 kg (suurin Suomessa saatu hauki painoi 18,8 kg).
- Ulkonäkö: Hauella on tehokkaan pedon ulkonäkö; krokotiilimaisesti pidentyneet leuat, terävät hampaat ja valtava kita. Samalla kohtaa pyrstössä olevat selkä- ja peräevä antavat nopeaa liikevoimaa. Voimakas ruumis on pään takaa selkä- ja peräevään saakka pitkä ja tasakorkuinen. Selkä on melko leveä.
- Kutu: Hauki on varhaisimpia kutijoita keväällä. Heti jäiden lähdettyä hauet vaeltavat joukolla mataliin ruohikkoisiin lahtiin ja tulvaniityille kutemaan. Merialueella kutu tapahtuu hieman myöhemmin. Merestä hauet saattavat vaeltaa makeaan veteen kutemaan.
- Ravinto: Hauki on aidosti petokala jo muutaman sentin pituisena poikasena. Tällöin se saattaa yrittää niellä liki itsensä kokoisia saaliita, mm. lajitovereitaan. Isompanakin hauki pystyy nielemään kookkaita saaliita, ja sen vatsasta voi löytyä kalojen lisäksi sammakoita, vesimyyriä ja vesilintujen poikasia.
Vene vetouistelussa
Vene vetouistelussa voi olla monenlainen. Jotkin ihmiset tykkäävät vetouistella ihan tavallisella soutuveneellä. Kalleimmillaan urheilukalastajilla on katettu vene, eli siinä voi olla keulassa hytti ja moottorina nelitahtikone.
Paljon maksavissa veneissä on myös takilat, eli syvääjät. Niissä on myös sivuplaanarit, mitkä ohjaavat vieheet veneen vierelle.
Välineet vetouistelussa
Vetouistelussa käytetään yleensä hyrräkeloja, mihin mahtuu paljon siimaa. Siima pitää olla vahva, koska vieheeseen tarttuva kala voi olla vaikka 24kg lohi. Toki tavallisella umpikelallakin pärjää täysin, jos siinä vaan on tarpeeksi vahvaa siimaa.
Haavin on hyvä olla iso, jotta kala mahtuu sinne hyvin. Vaikka perhokalastukseen sopiva puuhaavi ei ole hyvä. Liian pieni haavi voi aiheuttaa kalan karkaamisen. Tarkkana kannattaa olla myös, ettei viehe tartu koukuista haaviin kalaa nostettaessa ylös.
Vieheet vetouistelussa
Vetouistelussa käytetään vieheenä yleensä lusikoita ja vaappuja. Eri vuodenaikoina vieheiden värit ja uinti ovat erilaiset.
Keväisin ja syksyisin, kun vesi on kylmää, käytetään yleensä rauhallisempaa uintia ja fluorisoivia värejä. Kesäisin sopii taas kiivaampi uinti ja lämpimät värit.
Lopetus
Rajoituksia vetouisteluun löytyy metsähallituksen sivuilta (https://www.eraluvat.fi/kalastus.html). Vetouisteluvarusteita voi ostaa tavallisista vene- ja kalastustarvikeliikkeistä ympäri maan.
