Halloweenia vietetään anglosaksisissa maissa pyhäinpäivän aattona, lokakuun viimeisenä päivänä 31.10. Alkuaan päivää on vietetty muinaisten kelttien talven alkamisen päivänä samhainina, jolloin vainajahenkien uskottiin liikkuvan.
Halloweenia on vietetty Euroopassa vanhastaan keltiäisen perinteen vaikuttamissa maissa, kuten Englannissa, Skotlannissa ja Irlannissa. Esimerkiksi Suomessa juhla tunnetaan kuitenkin ennen muuta amerikkalaisessa muodossaan.
Halloween pohjautuu keltiäisten kulttuurien syksyllä, maanviljelykauden lopussa vietettyyn vanhan uuden vuoden ja sadonkorjuun juhlaan, samhainiin. Keltien uskomusten mukaan tämän maailman ja yliluonnollisen maailman väliset rajat katosivat luonnon kuihtuessa ja kuollessa ja henget saattoivat yrittää houkutella ihmisiä tuonpuoleiseen. Pyhäinpäivänä uskottiin, että aattoyönä pyhät pyhän miehet, autuaat marttyyrivainajat, olivat joukolla liikkeellä.
Muinaiset keltit tekivät kaikkensa pelottaakseen aaveet pois. illalla he pukeutuivat valeasuihin petkuttaakseen pahoja henkiä. Naamioiden ja outojen vaateiden piti uskotella vainajille, että niiden kantajatkin olivat kuolleita, jotka kannatti jättää rauhaan. He käyttivät juurikkaita soihtuina tai lyhtyinä pitääkseen henget loitolla ja veivät ruokaa haudoille, jotta vainajat eivät asettuisi asumaan muualle kuin maan päälle. Vaikka ilta oli kelteille kammottava, se merkitsi myös juhlaa, jonka aikana heitettiin hyvästit menneelle vuodelle ja toivotaan tervetulleeksi uusi vuosi, uusi elämä ja valoisammat ajat.
Karkki vai kepponen?
Samhain aikana keltit uhrasivat ruokaa pitääkseen pahat henget loitolla. Keskiajalla köyhillä oli tapana lähteä pyhäinpäivää edeltävänä päivänä sielunkierrokselle. He vierailivat eri taloissa ja rukoilivat perheen kuolleiden puolesta saadakseen ruokaa, jota kutsuttiin nimellä sielukakut.
Naamiaisasut
Suojellakseen itseään pahoilta hengiltä, joita samainin aikaan saattoi ilmestyä, keltit naamioituivat eläinten nahoista valmistettuihin asuihin pysyäkseen niiltä piilossa. He uskoivat, että saattoivat hengiksi pukeutuneina liikkua ulkona turvallisemmin. Myöhemmin sielunkierroksia muistuttava pukeutuminen alkoi yleistyä Skotlannissa, missä lapset pukeutuivat eri asuihin ja pyysivät naapureilta ruokaa tai rahaa vastalahjaksi laulusta tai runosta.
Makeisten syöminen
Varhaisimmalla karkki vai kepponen -kierroksella eivät karkit välttämättä tarkoittaneetkaan makeisia. Kun toisen maailman sodan aikainen sokerin säännöstely päättyi, makeisyritykset tajusivat halloweeniin liittyvät taloudelliset mahdollisuudet. Vauvabuumi oli täydessä vauhdissa, ja karkki ja kepponen -kierroksille täydelliset lähiöt alkoivat kasvaa. Keppostelijoille tarjottiin pieniä, edullisia makeisia etenkin, kun 1970-1980 -luvuilla pelko kotitekoisten makeisten vaaroista levisi.
Kurpitsojen kaivertaminen
Nykyään koristeina käytettään kurpitsoja, mutta tiesitkö että ensimmäiset kurpitsalyhdyt kaiverrettiin?
Alkuperäisen irlantilaisen legendan mukaan kitsas Jack yritti huijata sielunsa takaisin paholaiselta. Kun Jack kuoli, taivas ei liioin huolinut häntä, joten paholainen kirosi hänet vaeltamaan maan päällä kaiverrettu nauris lyhtynään. Nauriista tehtiin lyhty kovertamalla se ontoksi ja asettamalla lampaanrasvaan kastettu tikku sydämeksi. Tuikun valo oli niin vähäistä, että sitä kutsuttiin kitupiikiksi. Koverrettua naurislyhtyä on poltettu sekä Suomessa kekrin aikaan, että Irlannissa osana samhain juhlintaa. Tulia, soihtuja ja päreitä poltettiin pahojen henkien karkottamiseksi eri Euroopan maissa sadonkorjuujuhlissa, joita kekri ja samhain ovat.
Halloween värejä ovat musta ja valkoinen, oranssi ja punainen ja sen tunnelma ovat hyytävä pelko, kauhistuttava kuolema ja kauhu kera ilakoinnin ja kaikenlaisen leikillisen hulluttelun. Halloweenin mitä pelottavimpiin asuihin pukeutuneet vainajat, kummitukset, noidat ja paholaiset kiertävät kaduilla ja kujilla. Nämä kammottavat hurjimukset ilmestyvät hämärissä ihmisten oville kysymään trick or treat?
Blogin kirjoittanut Isabella
