Yleistä tietoa uudestavuodesta
Uudenvuodenaattoa vietetään Suomessa 31.12. Uudenvuodenpäivä on taas sitä seuraavana päivänä 1.1. Uudenvuodenaattoon kuuluu perinteisesti ilotulitukset ja vaikka tinan valaminen. Tässä blogissa esittelen uuttavuotta yleisesti.
Suomalainen uusivuosi
Uudenvuoden ruoka
Suomalaiseen uudenvuodenruokaan kuuluu perinteisesti nakit ja perunasalaatti. Myös ranskalaisilla perunoilla on osansa uudenvuodenruuassa ja niitä syödään myös nakkien lisukkeena. Uudenvuodenmalja nostetaan perinteisesti yöllä kello 12.
Ilotulitukset
Suomalaiseen uuteenvuoteen kuuluu myös ilotulitukset. Ilotulitteita saa ostaa 27.12. alkaen ja myynti loppuu uudenvuodenaattoiltana.
Ilotulitukset alkavat aikaisintaan illalla kuudelta ja päättyvät yöllä kello kahdelta.
Monesti myös kunnat ja kaupungit järjestävät uutenavuotena ilotulituksia.
Uudenvuodenkenkien valaminen
Uudenvuodenkengät valetaan niin, että tina sulatetaan esimerkiksi metallikauhassa tulella tai liedellä. Sula tina kaadetaan vesiämpäriin ja tina jähmettyy jäähtyessään.
Jähmettyneistä tinoista on jotkut ennustaneet seuraavan vuoden tapahtumia.
Uusivuosi eri kulttuureissa
Roš hašana
Roš hašana on juutalaisten uudenvuodenjuhla. Sitä vietetään syyskuun aikaan.
Ruokaan kuuluu tällöin chala-leipä ja hunajaan kastetut omenanpalaset.
Juhlaan liittyy myös jumalanpalvelukset synagogassa.
Kiinalainen uusivuosi
Kiinassa uuttavuotta vietetään 19. tammikuuta-23. helmikuuta välisenä aikana.
Kiinalaiseen uuteenvuoteen kuuluu monenlaisia tapahtumia, kuten sukulaisten luona vierailu, ilotulitteiden paukuttelu ja onnenkalujen antaminen.
Uuteenvuoteen kuuluu siellä myös erilaiset esitykset esimerkiksi kadulla.