Yleistä tietoa kalasääskistä
Kalasääski on tunnettu rannikon ja järvialueiden lintu. Sen on helppo erottaa muista linnuista, koska muita saman näköisiä lintuja Suomessa ei ole. Kalasääski on kuitenkin melko harvalukuinen lintulaji. Tässä blogissa erittelen kalasääskiä yleisesti.
Kalasääskin tuntomerkit
Kalasääskin pituus on 52-60cm ja paino 1,2-2kg koiraalla ja naaraalla 1,5-2,2kg. Sen siipien kärkiväli on 152-167cm.
Se on keskikokoinen petolintu ja sen siivet ovat melko pitkät ja kapeat.
Kalasääskin voi tunnistaa viheltävästä äänestään, varoitusääni on erilainen.
Kalasääskin levinneisyys
Kalasääskin on yksi laajimmilleen levinneistä lintulajeista. Arvellaan, että Suomessa elää noin 1200 paria kalasääskiä.
Talven ajaksi kalasääskit muuttavat Suomesta Afrikkaan asumaan.
Suomessa kalasääskit ovat levittyneet koko maan alueelle. Poikkeus on vähävetiset alueet, sekä ulkosaaristo.
Suomessa kalasääksikanta on suurimmillaan lounais-saaristossa, sekä Saimaan alueella. Pohjoisimmillaan Suomessa kalasääskit pesivät Utsjoen kunnassa.
Kalasääski on Kanta-Hämeen maakuntalintu.
Kalasääskin pesiminen
Kalasääski munii huhtikuun lopulta alkaen 1-4 munaa. Naaras hautoo pääasiassa munat. Haudonta-aika on 34-38 vuorokautta. Lentokykyisiä uudet poikaset ovat 51-59 vuorokauden kuluttua.
Kalasääski pesii puun latvaan. Se tekee sinne suuren niin sanotun risulinnan. Kalasääskin pesäpuut ovat aina rauhoitettu. Muita pesäpaikkoja ovat merimerkit ja kolmiomittaustornit.
Kalasääskin pesät ovat sisustettu sammalilla, turpeella, oljilla ja jäkälillä.
Kalasääskin ravinto
Kalasääskin pääravintona on kalat. Se syö mitä tahansa saatavilla olevia kaloja.
Yleisin ruoka on alle puolikiloinen lahna, siika, säyne tai hauki. Poikkeuksena ovat käärmeet, pikkujyrsijät, vahingoittuneet linnut tai linnunpoikaset.
