Yleistä tietoa merilokista
- Yleiskuvaus: Lokkilajeistamme suurin. Nokka tukeva, kaula paksu, jalat harmaanpunertavat. Selkä ja siivet päältä mustat, alapuoli valkoinen. Nuori lintu kirjava.
- Koko: Pituus 61–74 cm, siipien kärkiväli 144–166 cm, paino 1,2–1,8 kg.
- Pesä: Isokokoinen, heinistä, sammalista ym. materiaalista rakennettu. Avoimesti luodon korkeimmalla paikalla, ison kiven päällä tai suomättäällä.
- Pesiminen: Munii huhtikuun loppupuolelta alkaen 2–4 munaa. Molemmat emot hautovat, haudonta-aika 26–28 vrk. Poikaset lentokykyisiä noin 7 viikon ikäisinä.
- Esiintyminen: Pesimälintuna meren rannikoilla ja suurimpien järvien saarilla sekä soilla Pohjanmaalla ja Suomenselällä. Suomen kannaksi arvioitu 2.000 paria.
- Muutto: Osittaismuuttaja, siirtyy etelämmäksi jäätilanteen mukaan. Talvehtii Etelä-Itämerellä ja Länsi-Euroopassa. Syysmuutto syys–marraskuussa, kevätmuutto helmi–hutikuussa. Suomessa talvisin 500–3.000 yksilöä.
- Ravinto: Kaikkiruokainen. Etsii ravintoaan usein kaatopaikoilta, kalasatamista ja seuraa laivoja. Syö kaloja, linnunpoikasia, munia, haaskoja, ahdistelee myös aikuisia vesilintuja saadakseen niiden saaliin.
- Ääni: Muistuttavat harmaalokin ääniä, mutta syvempiä ja römeämpiä.
- Uhanalaisuus: Rauhoittamaton (ei koske pesimäaikaa). Uhanalaisuusluokka: Vaarantunut.
Merilokki on rannikon lintu. Se on suurin ja rotevin lokkilajimme. Aikuisena merilokki on erinäköinen kuin nuorena. Nuorena se on kauttaaltaan ruskeankirjavan harmaa. Aikuisena taas selkäpuolelta musta ja pää, kaula ja vatsapuoli ovat valkoiset.
Nuorella merilokilla koivet ovat violetinsävyisesti ruskeat ja aikuisella punertavan harmaat.
Nuoren lokin nokka on vaaleakärkisesti ruskeanmusta tai kellanvalkoinen. Vanhan taas keltainen ja alanokan kulmassa on punainen täplä.
Levinneisyys
Merilokkeja pesii Suomessa noin 3000 paria. Tyypillisin pesimäpaikka on ulkosaaristo. Pääosa Saaristomerellä ja Suomenlahdella.
Sisämaassa on kuitenkin tavattu pesiviä merilokkeja. Pääosa niistä pesii Lapin suurilla järvillä, sekä muutamilla eteläsuomalaisilla järvillä.
Merilokki pesii myös Suomen ulkopuolella. Sitä on tavattu Luoteisessa Euroopassa ja Pohjois-Amerikan rannikolla, saarissa ja paikoin myös sisämaassa.
Osa Suomessa pesivistä merilokeista muuttaa muualle Eurooppaan talveksi, osa jää Suomeen.
Lisääntyminen
Merilokki pesii usein kallioisilla luodoilla keskellä selkää. Sitä voi tavata myös rannikkoseudun saarilla.
Merilokki saapuu pesimäpaikalle jo ennen jäiden lähtöä. Pesä on tehty heinistä, sammalesta ja jäkälästä. Merilokki uros- ja naaras tekevät pesän yhdessä. Pesä sijaitsee tyrskyrajan yläpuolella luodon korkeimmalla kohdalla, järvillä isolla kivellä tai suolla mättäällä.
Merilokki munii 2-3 munaa. Molemmat emot hautovat munat ja aikaa siihen kuluu 27-28 vuorokautta. Poikaset poistuvat pesästä parin päivän ikäisinä, mutta jäävät sen lähettyville. Lentokykyisiä poikaset ovat seitsemän viikon ikäisenä.
Muutto
Merilokit muuttavat Suomeen jo maaliskuussa.
Syysmuutto taas on osalla kannasta jo heinä-elokuussa. Jotkut yksilöt pysyttelevät merialueilla ja satamissa, sekä kaatopaikoilla koko sulan veden ajan.
Ravinto
Merilokki on kaikkiruokainen. Merilokin ruokana on usein kala, yleisimmin silakka.
Yleensä merilokit ryöstävät muilta ruokaa.
Kesällä, kun vesilinnuilla on poikasia, merilokit syövät niitä. Ruokavalioon kuuluu lisäksi hyönteisiä, jyrsijöitä ja marjoja. Merilokkeja on tavattu ruokailemassa myös kaatopaikoilla.
Merilokit syöttävät poikasille yleensä kalaa.
