Yleistä tietoa satakielestä
- Yleiskuvaus: Tasaisen ruskehtava ja vaatimattoman näköinen. Muistuttaa leppälintunaarasta, mutta on isokokoisempi. Pyrstö yhtenäisen punaruskea. Rinnassa harmaanruskeaa kirjailua.
- Koko: Pituus 15–17 cm, paino 24–31 g.
- Pesä: Yleensä maassa, hyvässä kätkössä. Suosii pesän sijoittamisessa nokkosta. Rakennusaineena korret, ruohon varret, kuivat lehdet, vuorauksena jouhet ja hienot heinät.
- Pesiminen: Munii touko–kesäkuussa 3–6 munaa. Vain naaras hautoo, haudonta-aika 13–14 vrk. Pesäpoikasaika 11–14 vrk.
- Esiintyminen: Pesii tiheissä, nuorissa lehtimetsissä, peltojen metsäsaarekkeissa ja puistoissa Kainuun korkeudelle saakka. Levinneisyyden pohjoisosissa harvalukuinen. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 18.000–25.000 paria. Laji on runsastunut ja laajentanut esiintymisaluettaan.
- Muutto: Yömuuttaja. Syysmuutto elo–syyskuussa, paluu touko–kesäkuussa. Talvehtii trooppisessa Afrikassa.
- Ravinto: Selkärangattomat eläimet
- Ääni: Karhea maiskahdus ”dsrak”, varoitus korkea ”hiit”. Laulu voimakkaita vihellyksiä ja rätinöitä. Laulu on kovaääninen, mutta ei kovin taidokas. Kuuluu hiljaisina kesäöinä kauas. Paras laulukausi on saapumisesta juhannuksen tienoille.
- Uhanalaisuus: Elinvoimainen, rauhoitettu.
Satakielen ulkonäkö on vaatimattoman näköinen. Sillä on tasaisen vaaleanrusehtava sulkapuku. Puvussa ainoa värikkäämpi kohta on kokonaan punaruskea pyrstö. Satakielellä on rinnassa harmaanruskea täplitys.
Satakieli on leppälintunaarasta isokokoisempi ja tummempi. Pidemmät koivet erottavat satakielen kerttusista.
Satakielen tuntomerkit ovat vaaleanruskeat koivet, tummanruskea nokka ja punaruskea silmän värikalvo.
Levinneisyys
Satakieltä tavataan yleisesti Euroopassa ja Aasiassa. Suomessa satakielen ääni tarkoittaa kesän tuloa.
Satakielestä on aikojen kuluessa tullut kaksi eri lajia. Itse satakieli on pohjoisempi kuin toinen laji, etelänsatakieli.
Suomessa satakieli on levinnyt Oulun korkeudelle asti. Suomessa pesii joka vuosi noin 20 000 paria. Koko Euroopassa pesii noin 830 000 – 1 000 000 paria satakieltä.
Satakieli on Etelä-Karjalan maakuntalintu.
Elinympäristö
Satakieli pesii erityisesti lehdoissa. Satakunnassa Porin alueella yleinen pesimispaikka on erityisesti Kokemäenjokea reunustavat lehdot.
Pesäntekopaikka on satakielellä erityisesti paju- ja muut pöheiköt. Kotonaan satakieli on erityisesti tuomiryteiköissä.
Puutarhassakin satakieltä tavataan.
Vesistön läheisyys on satakielelle elinehto.
Lisääntyminen
Naaras munii pesään 4-6 munaa. Se hautoo munia touko-kesäkuussa noin 14 vuorokautta. Poikasia emot ruokkivat noin 2-3 viikkoa. Poikaset lähtevät pesästä noin kahden viikon jälkeen lentokyvyttöminä.
Ravinto
Satakieli syö ravinnokseen hyönteisiä. Ravintoon kuuluu madot, hyönteiset ja toukat. Se syö jossakin määrin myös marjoja.
Muutto
Satakielet saapuvat Suomeen toukokuun alussa-kesäkuun alussa. Poismuutto lämpimään ilmastoon on elo-syyskuussa. Talven satakielet viettävät Afrikassa.
