Miksi kelloja siirretään?
Vuonna 1895 uusiseelantilainen George Hudson esitti idean kellojen siirtämisestä maansa tieteellisen seuran kokouksessa. Hän oli innokas perhosharrastaja, mutta hänen työpäivänsä päättyivät usein kesällä niin myöhää, että ulkona oli jo liian pimeää perhosten keräilyyn.
Kesäaikajärjestelyn tarkoituksena on saada kesän ajan aamuinen valo vastaamaan paremmin ihmisten valveoloaikaa ja työskentelyaikoja kouluissa ja työpaikoilla. Kesäajan vaikutus on voimakkain korkealla leveysasteilla sijaitsevissa maissa (pohjoinen Eurooppa) keväällä ja syksyllä.
Mikä maa otti kesäajan käyttöön ensimmäisenä?
Kesäajan otti ensimmäisenä käyttöön Saksa vuonna 1916, kun sodankäynti ajoi maan taloutta ahdinkoon. Suomessa kesäaikaa kokeiltiin ensimmäisen muiden maiden mukana toisen maailmansodan aikana. Kesäaikaan siirtymistä ei käytetä lainkaan esimerkiksi Islannissa, Venäjällä, Intiassa, eikä Kiinassa. Lisäksi useissa maissa kuten Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa osavaltiot ja provinssit voivat itsenäisesti päättää, käyttävätkö ne kesäaikaa.
Ensimmäisen kerran kesäaikaa kokeiltiin Suomessa jo toisen maailmansodan aikana vuonna 1942. Silloin tämä tehtiin vain yhtenä kesänä. Nykyinen kellojen siirtely alkoi vuonna 1981, kun kesäaika otettiin jokavuotiseen käyttöön. Euroopan yhtenäinen käytäntö kellojen siirtoon tuli voimaan vuonna 1996. Ja vuonna 1980 Euroopassa otettiin kesäaika yleisesti käyttöön 6. huhtikuuta. Vain Suomi, Islanti, Jugoslavia, Neuvostoliitto ja Sveitsi pysyivät normaaliajassa.
Kesäaikaan siirtyminen tapahtuu aina maaliskuun viimeisenä sunnuntaina. Seuraavan kerran siirretään kesäaikaan vuonna 2023 maaliskuun 26. päivä aamuyöllä klo 03:00, eli tulevana viikonloppuna. Tällöin kelloja siirretään yhdellä tunnilla eteenpäin eli klo: 03:00 -> 04.00.
Vuonna 2011 Venäjä siirtyi noudattamaan aikavyöhykkeidensä aiempaa kesäaikaa ympärivuotisesti. Myös Ukraina ja Valko-Venäjä luopuivat erillisestä kesäajasta, mutta Ukraina muutti päätöstään syksyllä 2011 palaten noudattamaan normaali- ja kesäaikojen vaihtelua. Syksyllä 2014 Venäjä siirtyi puolestaan pysyvästi talviaikaan.
No milloin kesäaika loppuu?
Kesäaika loppuu, kun siirrymme talviaikaan – jota myös kutsutaan normaaliajaksi – lokakuun viimeisenä sunnuntaina. Kelloja siirretään kaikissa EU:n jäsenmaissa samoina päivinä ja samalla kellonlyömällä. Samanaikaisuus on tärkeää esimerkiksi kansainvälisen juna- ja lentoliikenteen vuoksi. Kelloja siirretään aina maaliskuun ja lokakuun viimeisenä sunnuntaina. Sunnuntaiaamuyö on valittu siirtymisen ajankohdaksi siksi, että liikenne on silloin vähäisintä ja kellojen siirtely aiheuttaa vähiten haittaa.
Miksi kesäaika on käytössä?
Kesäaika otettiin käyttöön, koska siten saatiin valveillaoloaikaa enemmän valoisia tunteja. Pysyvällä kesäajalla on taas katsottu olevan myönteinen vaikutus liikenneturvallisuuteen ja ilta-aikaan ajoittuvan liikunnan harrastamiseen.
Kellonajan siirtämisestä luopuminen
Euroopan komissio antoi syyskuussa 2018 ehdotuksen niin kutsutun kesäaikadirektiivin (2000/84/EY) kumoamisesta. Ehdotuksen toteutuessa kaikissa EU-valtioissa luovuttaisiin kaksi kertaa vuodessa tapahtuvasta kellonajan siirrosta.
Ehdotus kuitenkin odottaa edelleen EU:n neuvoston käsittelyä, sillä neuvosto ja parlamentti päättävät asiasta yhteisesti. Parlamentin mietinnössä esitettiin, että jäsenvaltiot siirtäisivät kelloja viimeisen kerran vuonna 2021, mutta koronatilanteen vuoksi asia jäi avoimeksi ja sen lisäksi useat maat toivoivat lisäselvityksiä.
Vaikutukset terveyteen
Kesäaikaan siirtyminen tuo lisää valoa iltoihin, mutta kun kelloja siirretään maaliskuun viimeisenä sunnuntaina kello 3 aamuyöllä tunnilla eteenpäin, se napsaisee tunnin pois yöunista, eikä se ole elimistön kannalta merkityksetöntä. Tunnin lyhyemmät yöunet häiritsevät vuorokausirytmiä, joka säätelee mm. hormonien eritystä, ruuansulatusta ja muita elimistön toimintoja. Monet huomaavat kesäaikaan siirtymisen jälkeen, että se haittaa keskittymiskykyä muutaman päivän ajan. Esimerkiksi liikenne-onnettomuuksien määrässä näkyy piikki heti kesäaikaan siirtymisen jälkeen ennen uuteen rytmiin tottumista. Jo kauan on tiedetty, että liian vähäinen uni lisää stressihormonin määrää elimistössä ja nostaa siksi myös verenpainetta. Useissa tutkimuksissa on todettu myös, että kesäaikaan siirtyminen lisää myös sydän- ja verisuonitautien riskiä.
Teksti: Isabella
