Yleistä variksesta
Variksen tieteellinen nimi on Corvus corone cornix. Se on ihmisasutuksen lähellä viihtyvä lintu. Variksen tunnistaa helposti mustan- ja harmaankirjavasta sulkapuvusta. Tässä blogissa esittelen varista yleisesti.
Tietoa variksesta
- Koko: Pituus 44–51 cm, siipien kärkiväli 84–100 cm, paino 410–675 g
- Pesä: Puussa 5–25 m:n korkeudella. Rakennettu risuista, sammalista ja maa-aineksesta, vuorattu katajan kuorella, villalla, höyhenillä ja kankaanpaloilla
- Pesiminen: Munii maalis–huhtikuussa 2–6 munaa. Vain naaras hautoo, haudonta-aika 17–21 vrk. Pesäpoikasaika 31–32 vrk
- Esiintyminen: Pesimälintuna koko maassa, yleisemmin kulttuurimaisemissa. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 160.000–230.000 paria
- Muutto: Osa kannasta muuttaa, osa talvehtii Suomessa. Päivämuuttaja. Syysmuutto loka–marraskuussa, paluu maalis–huhtikuussa. Talvehtii Etelä-Ruotsissa ja Pohjanmeren maissa.
- Ravinto: Kaikkiruokainen
- Ääni: Tuttu raakkuna ”kraa kraa”
- Uhanalaisuus: Rauhoittamaton (ei koske pesimäaikaa). Uhanalaisuusluokka: Elinvoimainen
Varisten heimo
Varpuslintujen (Passeriformes) lahkossa on varisten eli varislintujen (Corvidae) heimo. Heimoon kuuluu 22 sukua ja 126 lajia, joista Suomessa pesii kahdeksan. Ne ovat harakka, korppi, kuukkeli, mustavaris, naakka, närhi, pähkinähakki ja varis.
Ravinto
Varis on kaikkiruokainen. Variksen poikaset syövät elämänsä alussa vallan hyönteisravintoa. Varis syö mm. jyviä, marjoja, jätteitä, pikkujyrsijöitä, munia ja linnunpoikasia. Varista tavataan talvisin lintulaudoilta, tunkioilta ja kaatopaikoilta.
Maanteillä kuolleiden eläinten raadot kelpaavat myös varisten ruuaksi.
Variksen mainetta pahentaa monesti se, että ne syövät muiden lintujen pesistä poikaset ja munat.
Varis riistaeläimenä
Varis on myös riistaeläin. Ammuttuja variksia voi käyttää vaikka apuna koirankoulutuksessa, kun koiran pitää noutaa kylmää riistaa.
Varis on rauhoitettu Oulun, Kainuun ja Lapin aluetoimistojen alueella 1.5.–31.7., Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan aluetoimistojen alueella 1.4.–31.7. ja muualla maassa 10.3.–31.7. Suomen riistakeskuksen aluetoimisto voi erityisistä syistä myöntää pyyntiluvan rauhoituksesta poiketen (MA 25 a §).
Variksen talvehtiminen
Varis on osittaismuuttaja. Suomen variksista osa muuttaa muualle, osa talvehtii täällä ihmisasutuksen turvin. Keväällä ensimmäiset muuttavat varikset saapuvat yleensä maaliskuun alkupuolella – muutto jatkuu vilkkaana huhtikuun ajan ja heikkona vielä toukokuun alkupuolellekin. Syksyllä muutto alkaa syyskuun lopulla, huipentuu lokakuussa ja jatkuu vähäisenä marraskuun lopulle ja joulukuun alkuun saakka. Liikehdintää on havaittu vielä joulu-tammikuussakin.
Muuttokanta talvehtii lähinnä Pohjanmeren maissa. Maamme itä- ja eteläosan linnut muuttavat Baltian, muut etupäässä Ruotsin kautta. Varikset muuttavat joko yksittäin tai hyvin vaihtelevan kokoisissa ja melko hajanaisissa parvissa, usein pikemminkin laajoissa rintamissa.
Pesintä
Pesät varis rakentaa oksista, maasta, sammaleesta ja juurikuidusta sekä karvoista ja villasta. Pesän paikka on puun latva tai rungon kupe. Yleisimpiä pesäpuita ovat kuusi ja mänty ja harvoin lehtipuu. . Saaristossa pesä sijaitsee usein matalissa puissa tai pensaikoissa, jopa kalliosyvänteissä. Pääasiassa naaras vastaa pesän rakentamisesta.
Varis rakentaa joka vuosi uuden pesän ja vanhat pesät käyttää hyväkseen muut lajit.
Varikset elävät tavallisesti elinikäisessä parisuhteessa.
Naaras varis munii munia yleensä 5-6. Niiden väritys on harmaanvihreä ja ne ovat tiheään harmaiden tai ruskeiden pilkkujen peittämät. Varis munii munia yleensä huhtikuun alusta toukokuun loppuun. Poikaset kuoriutuvat 18 – 20 vrk:n kuluttua haudonnan aloittamisesta. Vain naaras hautoo. Haudonnan aikana koiras vahtii pesän läheisyydessä.
Variksen poikasilla on alussa usein paljon vaaleita sulkia. Ne ovat kuitenkin heikkoja ja niillä on huono lentää.
Poikasten ruoka on vanhempien oksentamaa.
Poikaset ovat lentokykyisiä noin 30 vrk:n iässä, jolloin ne jättävät pesän. Varis tekee vain yhden pesueen vuodessa.
Lopuksi
Lisää tietoa variksesta löytyy internetistä ja vaikka kirjaston kirjoista. Porin alueen bongauspaikoista on tietoa Porin Lintutieteellisen Yhdistyksen kotisivuilla (https://www.satakunnanlinnut.fi/),
