Merkurius-planeetasta yleisesti
Merkurius-planeetta on aurinkokuntamme pienin ja Aurinkoa lähin planeetta. Merkuriuksessa ei ole havaittu elämää. Sitä voisi kuvailla kuivaksi ja elottomaksi. Merkuriuksen pinta muistuttaa Kuun pintaa. Tässä blogissa esittelen Merkuriusta yleisesti.
Merkuriuksen kiertorata
Merkuriuksen kiertoaika Auringon ympäri on 88 vuorokautta ja sen pyörähdysaika on 59 vuorokautta. Merkuriusta ei kierrä kuita.
Auringon läheisyys vaikuttaa Merkuriuksen rataan niin voimakkaasti, että radan laskemisessa tarvitaan yleistä suhteellisuusteoriaa. Ennen suhteellisuusteoriaa tämän poikkeaman arveltiin johtuvan Merkuriuksen radan sisäpuolella kiertävän tuntemattoman planeetan, Vulkanuksen vaikutuksesta.
Merkuriuksen fysiikka
Merkuriuksen kaasukehä
Merkuriuksen kaasukehä on äärimmäisen ohut ja sen magneettikenttä on hyvin heikko. Kaasukehä koostuu enimmäkseen heliumista, natriumista ja hapesta. Kaasukehässä on myös pieniä määriä vetyä ja kaliumia. Merkuriuksessa on myös havaittu pitkä natriumpyrstö, mikä ulottuu avaruuteen asti.
Merkuriuksen pinnanmuodot
Merkurius on niin sanottu hitaasti pyörivä sisäplaneetta. Merkuriuksen pinnalla vaihtelee lämpötila kovin, riippuen vuorokaudenajasta. Tällöin lämpötila voi vaihdella vaikka satoja asteita.
Merkuriuksen pinnalla on paljon kraattereita. Niitä on siellä monen kokoisia. Törmäyskraattereista suurin, 1500 km:n läpimittainen Caloriksen allas on Kuun laavakenttiä, ”meriä”, muistuttava rengasmainen muodostuma.
Messenger-luotaimen mittauksien mukaan Merkuriuksen aina varjossa olevien kraatterien pohjilla on jäätä. On havaittu, että Merkuriuksessa olisi jäätä jopa yksi tuhannesosa Maan Etelämantereen jäämäärästä.
Merkuriuksen sisäinen rakenne
Merkurius on halkaisijaltaan vain 1,4 kertaa Maan Kuun kokoinen ja se on nykyään pienin virallinen planeetta. Sen massa on 6% Maan massasta.
Merkuriuksella uskotaan olevan rautaydin, joka aiheuttaa magneettikentän. Magneettikenttä on voimakkuudeltaan noin 1% Maan magneettikentästä.
Rautaydin kattaa noin 42% planeetan tilavuudesta. Maa on Merkuriusta hieman tiheämpi, koska se on 20 kertaa suuremman massan takia puristunut enemmän kasaan.
Merkuriuksen uloin kuori koostuu silikaattikuoresta, keskellä ennen sisintä, eli rautaydintä, on vaippa.
Merkuriuksen tutkimus
Merkuriusta on tutkittu erilaisilla luotaimilla. Nasan avaruusluotain Mariner 10 lensi kolme kertaa Merkuriuksen ohi vuosina 1974-1975. Epäonneksi ohitus tapahtui aina Merkuriuksen ollessa suunnilleen samassa asennossa Aurinkoon nähden ja pinnasta saatiin valokuvattua vain 40-45%.
Nasa on laukaissut Merkuriukselle myös vuonna 2004 Messenger-avaruusluotaimen.
Merkuriuksen havaitseminen Suomesta
Merkuriuksen voi nähdä myös Maan tähtitaivaalla. Suomessa Merkuriuksen voi havaita neljään-viiteen otteeseen vuoden aikana. Hyvin vain yhteen tai kahteen kertaan keväällä iltataivaalla ja syksyllä aamutaivaalla.
