Porin alueen luontokohteissa on erityisesti lintujen muuttoaikoina paljon bongattavia lintulajeja. Porissa on useita lintutorneja, minkä ympäristössä oleilee monia rannikon lintuja.
Tässä blogipostauksessa esittelen eläimiä ja kasveja Porin Leveäkarin lintutornilta, Yyterin sannoilta, Harmaalinnan rannasta ja Kirjurinluodosta. Blogipostaukseen kuvaamani muutamat yleisimmät eläin- ja kasvilajit antavat tietoa Porin alueen luonnosta.
Kamerana on käytetty Canonin digitaalijärjestelmäkameraa. Objektiiveina on käytetty makro-, ja telejatke- objektiivia.
Yyterin santojen lintulajeja
Kalalokki
(Larus canus)
Tietoa kalalokista
- Kalalokki on monille tuttu varsinkin mökkirannoilta.
- Koko: pituus: 40–46 cm, siipien kärkiväli 99–108 cm, paino 315–580 g.
- Pesiminen: Munii huhtikuun loppupuolelta alkaen 2–4 munaa. Molemmat emot hautovat, haudonta-aika kestää 24–28 vrk. Poikaset ovat lentokykyisiä 29–33 vrk:ssa.
- Muutto: Talvehtii Länsi- ja Lounais-Euroopassa, erityisesti Tanskassa ja Pohjanmeren maissa. Muuttaa heinä–marraskuussa ja saapuu maalis-huhtikuussa. Talvehtii myös Suomessa.
Varis
(Corvus corone cornix)
Tietoa variksesta
- Varis on monelle tuttu lintu, erityisesti asutuksen keskeltä.
- Koko: pituus 44–51 cm, siipien kärkiväli 84–100 cm, paino 410–675 g.
- Munii maalis-huhtikuussa 2–6 munaa. Vain naaras hautoo, haudonta-aika kestää 17–21 vrk. Pesäpoikasaika kestää 31–32 vrk.
- Muutto: Osa kannasta muuttaa, osa talvehtii Suomessa. Päivämuuttaja. Syysmuutto loka-marraskuussa, paluu maalis-huhtikuussa. Talvehtii Etelä-Ruotsissa ja Pohjanmeren maissa.
Leveäkarin lintutorni
Leveäkarin lintutorni on myös otollinen paikka bongata erilaisia rannikon lintuja ja välillä myös puhtaita merilintuja. Kun korkealla katsoo, niin voi nähdä isoja lintuja lentämässä korkealla. Nämä linnut ovat yleensä merikotkia.
Leveäkarin lintutorni sijaitsee Preiviikin lahdella Porin kaupungissa. Jos mukana on pitkälle näyttävää optiikkaa, vaikka hyvä kaukoputki, niin jollain karilla Preiviikin lahdella voi nähdä, vaikka merimetson.
Auton voi jättää matkalla Leveäkarin lintutornille tornille vievän tien päähän, pieneläinhautausmaan viereen. Tien alussa on puomi, missä lukee ”ratsastus kielletty”.
Leveäkarin lintutornille vievän kävelytien varrella voi kuunnella varsinkin keväisin lintujen laulua. Päivää kohden lintujen äänet vähenevät, joten kannattaa olla jo aamuhämärissä liikkeellä. Lintutornille vievän tien varrella on hyvää hoidettua metsää, missä on paljon niin sanottuja ”pikkulintuja”.
Leveäkarin lintutorni on korkea hyvä torni, missä on näkyvyys joka puolelle Preiviikin lahdella. Lähellä tornia majailee erityisesti lintujen muuttoaikana harmaahaikaroita ja sorsalintuja. Lintuja voi tuurilla nähdä myös lennossa.
Leveäkarin lintutornilla laiduntaa myös ylämaan karjaa. Karja on laiduntamassa aidatulla alueella ja isoja sonneja ei tarvitse pelätä näkevänsä tornista alas tullessaan portaiden alapäässä.
Jos lintujen tarkkailu kiinnostaa, niin kannattaa mennä rohkeasti Leveäkarin lintutornille ja ottaa kiikarit tai vaikka kamera mukaan.
Kuvassa on vielä tien pää oikealla, mistä pääsee Leväkarin lintutornille. (kuvan lähde Google maps)
Kuvia Leveäkarin lintutornista
Porin Kirjurinluodon erilaisia lintulajeja
Porin Kirjurinluodossa elää myös erilaisia lintulajeja. Seuraavaksi muutamista lajeista kuvia.
Naurulokki
(Chroicocephalus ridibundus)
Tietoa naurulokista
- Naurulokkia tavataan myös rannikolla.
- Koko: Pituus 35–39 cm, siipien kärkiväli 86–99 cm, paino 205–340 g.
- Pesiminen: Munii huhtikuun loppupuolelta alkaen yleensä 1–3 munaa. Molemmat emot hautovat, haudonta-aika kestää 21–23 vrk. Poikaset ovat lentokykyisiä 24–35 vrk:ssa.
- Muutto: Syksyllä muuttaa jo varhain; pesimäpaikat ovat autioina jo heinäkuun lopulla tai elokuun alussa. Harvalukuinen talvehtija. Kevätmuutto alkaa jo maaliskuussa. Talvialueina Tanskasta alkaen läntinen ja keskinen Eurooppa. Pieni osa muuttaa Afrikkaan asti.
Sinisorsa
(Anas platyrhynchos)
Tietoa Sinisorsasta
- Sinisorsaa tavataan myös asutuksen lähellä.
- Koko: pituus 50-60 cm, siipien kärkiväli 79-89 cm, paino 0,9-1,3 kg.
- Munii huhtikuussa 5–12 munaa. Vain naaras hautoo, haudonta-aika kestää 22–30 vrk. Poikaset oppivat lentämään 7–8 viikon ikäisinä. Poikaset pesäpakoisia, etsivät itse ravintonsa jo hyvin nuorina, mutta pysyvät poikueena naaraan seurassa.
- Muutto: Yö- ja päivämuuttaja. Syysmuutto loka-marraskuussa, kevätmuutto maalis-huhtikuussa. Talvehtii Länsi- ja Keski-Euroopassa sekä Etelä-Skandinaviassa. Pieni osa kannasta talvehtii Suomessa kaupunkien sulapaikoilla ihmisen tarjoaman ravinnon turvin.
Kokemäenjoen lehtojen kasvilajeja ja hyönteisiä
Kokemäenjoen lehdoissa on kesäisin monia kasvilajeja ja myös hyönteisiä.
Ulpukka
(Nuphar lutea)
Tietoa Ulpukasta
- Ulpukka on tyypillinen rantojen kasvi.
- Monivuotinen, kellus- ja uposlehtinen, paksujuurakkoinen vesikasvi.
- Korkeus: 0,5–3 m.
- Kasvupaikka: järvet, metsälammet, joet ja murtovesilahdet.
- Kukinta: kesä-elokuu.
Kimalainen
(Bombus)
Tietoa Kimalaisesta
- Kimalaisia näkee mm. lehdoissa ja puutarhoissa.
- Kimalaiset ovat kesähyönteisiä, ne talvehtivat pesissä.
- Kimalaiset syövät kukkien mettä ravinnoksi.
Lopetus
Porista löytyy siis monenlaisia eläin- ja kasvilajeja. Tässä tekstissä oli muutamia niistä esiteltynä. Jos pitää luonnosta, niin kannattaa tutustua myös muihin Porin alueen lintutorneihin, sekä luontopolkuihin. Kirjurinluodossa on muun muassa luontopolku ja vaikka Teemuluodossa, eli lintutornilla Kokemäenjoen suistossa voi erityisesti aamuisin aikaisin kuunnella lintujen ääniä.
Porin lintutieteellisen yhdistyksen kotisivuilla on tietoa myös muista Porin alueen lintutorneista: https://www.satakunnanlinnut.fi/.
